Työoikeus ja työsuhdeasiat

Asianajotoimisto Juha Bang Oy on kokenut ja luotettava asianajotoimisto. Kun tarvitset oikeudellista apua työoikeus- ja työsuhdeasioissa, voit jättää asian toimiston hoidettavaksi.

  • Työsopimukset
  • Irtisanomiset ja työsuhteen päättymiset
  • Työsuhderiidat
  • Työturvallisuusasiat
  • Virkasuhteet
  • Oikeudenkäynnit

Ota yhteyttä!

Työsopimukset

Työsopimuksessa työnantaja ja työntekijä sopivat siitä, että työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työsopimus on vapaamuotoinen sopimus, joka voidaan tehdä kirjallisesti, suullisesti tai sähköisesti. Työsopimuksessa työntekijän tehtävät voidaan määritellä yleisesti tai hyvinkin yksityiskohtaisesti. Työsopimus pääsääntöisesti on voimassa toistaiseksi. Työsopimus voidaan perustellusta syystä tehdä myös määräaikaiseksi.

Työsopimuksen alkuun voidaan sopia neljän kuukauden mittainen koeaika. Koeajan tarkoituksena on antaa molemmille osapuolille mahdollisuus työsuhteen alussa selvittää osapuolten edellytysten ja olosuhteiden soveltuvuutta työhön. Koeaikana sopimus voidaan molemmin puolin purkaa normaaleja purku- ja irtisanomissäännöksiä noudattamatta.

Työsopimuslaissa määritellään tarkemmin työnantajan ja työntekijän oikeudet ja velvollisuudet. Lisäksi eri alojen työnantajien ja työntekijöiden ammattiliitot sopivat keskenään alalla noudatettavista työehtosopimuksista, joita molemman osapuolen on noudatettava.

Irtisanomiset ja työsuhteen päättymiset

Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus voidaan irtisanoa sekä työnantajan että työntekijän taholta. Irtisanomisajat riippuvat työsuhteen kestosta. ja ne ovat eri pituiset työnantajalla ja työntekijällä. Määräaikaista työsopimusta ei voida irtisanoa kummankaan osapuolen taholta määräajan kestäessä.

Irtisanominen edellyttää laissa määritellyn irtisanomisperusteen olemassa oloa. Irtisanomisperusteet jaotellaan työntekijän henkilöön liittyviin irtisanomisperusteisiin sekä työnantajan taloudellisiin ja tuotannollisiin irtisanomisperusteisiin.

Mikäli työntekijä irtisanotaan henkilöön liittyvästä syystä, työtekijä saadaan irtisanoa vain asiallisesta ja painavasta syystä johtuen. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Lakiin on otettu muutamia esimerkkejä, joita ei ainakaan voida pitää asiallisina ja painavina irtisanomisperusteina. Ennen irtisanomista työntekijälle on aina varattava tilaisuus tulla kuulluksi ja annettava hänelle varoitus ennen irtisanomista. Varoituksen tarkoituksena on antaa työntekijälle mahdollisuus korjata menettelynsä.

Työnantajan taloudellisten ja tuotannollisten syiden sekä toimintansa uudelleenjärjestelyn johdosta työnantaja saa irtisanoa työntekijän, kun työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi.

Kaikki työsopimukset voidaan purkaa päättymään välittömästi koska tahansa. Työnantaja saa purkaa työsopimuksen päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Vastaavasti työntekijällä on oikeus purkaa työsopimus päättymään.

Työsuhderiidat

Työnantaja tai työntekijä, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työsuhteesta tai työsopimuslaista johtuvia velvollisuuksiaan, on korvattava toiselle osapuolelle aiheuttamansa vahinko.

Työnantaja, joka on lainvastaisesti päättänyt työsopimuksen, joutuu maksamaan korvausta työntekijälle työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä vähintään kolmen kuukauden ja enintään 24 kuukauden palkkaa vastaavan määrän. Laissa on tarkemmat määritelmät siitä, mitä kaikkia seikkoja on otettava huomioon korvaukset suuruutta määrättäessä.

Työsuhderiidat voivat olla mitä moninaisimpia ja niissä kannattaa turvautua asianajajan juridiseen asiantuntemukseen.

Työturvallisuusasiat

Työnantajan on huolehdittava työntekijöiden turvallisuudesta – muun muassa valvomalla työturvallisuusmääräysten noudattamista ja muutenkin huolehtimalla työpaikan turvallisuudesta.

Laiminlyömällä työturvallisuudesta huolehtimisen, työnantaja voi joutua rikosoikeudelliseen ja vahingonkorvausvastuuseen. Työturvallisuusrikos tarkoittaa tilannetta, jossa työnantaja tai työnantajan edustaja rikkoo työturvallisuusmääräyksiä tai laiminlyö niiden noudattamisen. Työnantaja voi joutua vastuuseen, jos säädösten rikkominen johtuu tahallisuudesta tai huolimattomuudesta. Vastuu työturvallisuusmääräysten noudattamisesta voi ulottua alimmasta työnantajan edustajasta ylimpään johtoportaaseen asti.

Mikäli työnantaja on passiivinen eikä valvo turvallisuusmääräysten noudattamista, hän voi joutua vastuuseen pelkän laiminlyönnin perusteella. Rikoksen tunnusmerkistön täyttyminen ei välttämättä edellytä tapaturmaa tai edes vaaratilannetta, vaan pelkkä laiminlyönti riittää.

Tavallisimpia työturvallisuusrikokset lienevät teollisuus- ja rakennusalalla. Jos yrityksesi on epäiltynä rikoksesta, kannattaa asianajajan puoleen kääntyä mahdollisimman pian. Jos olet joutunut rikoksen uhriksi, sinulla voi olla oikeus vahingonkorvauksiin. Niiden tason määrittämiseksi kannattaa käyttää asianajajan asiantuntemusta.

Virkasuhteet

Palvelussuhteen lajeja on kaksi: virkasuhde ja työsuhde.

Virkasuhde on julkisoikeudellinen palvelussuhde, kun taas työsuhde perustuu kahden periaatteessa yhdenvertaisen osapuolen, työnantajan ja työntekijän, väliseen sopimukseen työn tekemisestä ja työsuhteen ehdoista.

Henkilön, joka tehtävässään käyttää julkista valtaa, tulee olla virkasuhteessa. Virkasuhteita on vain julkisella sektorilla (kunnissa ja kuntayhtymissä sekä valtiolla ja kirkolla). Virkasuhteisten asemaa säätelevät erityislait, kuten laki kunnallisesta viranhaltijasta ja valtion virkamieslaki.

Virkasuhteiden ja työsuhteiden ero konkretisoituu yleensä erityisesti työtehtävissä. Työntekijän osalta työtehtävät ovat sopimusasia, ja molempien sopimusosapuolten tulee pitää sovitusta toimenkuvasta kiinni. Virkasuhteissa työtehtävistä ei puolestaan koskaan sovita, vaan viranomainen määrää ne toimivaltansa puitteissa.

Virkasuhteita säätelevissä laeissa on määriteltynä viranomaisten ja viranhaltijoiden oikeuksista ja velvollisuuksista vastaavasti kuin työsopimuslaissa on työsopimuksista ja ne poikkeavat jonkin verran toisistaan.

Oikeudenkäynnit

Työ- ja virkasuhteita koskevat erimielisyydet joudutaan useasti ratkomaan oikeudessa. Työsuhderiitoja käsitellään yleisissä tuomioistuimissa kun taas virkasuhteita koskevia riitoja käsitellään yleensä hallinto-oikeuksissa.

Käräjä- ja hovioikeuksissa avustajana on oltava joko Suomen Asianajajaliiton kuuluva asianajaja taikka julkinen oikeusavustaja tai lakimies, joka on saanut luvan toimia oikeudenkäyntiavustajana. Lisäksi maallikot saavat edustaa itseään tai lähisukulaistaan tuomioistuimissa. Kuitenkin jos asia on monimutkainen tai jos vastapuoli on palkannut asianajajan tai luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan, kannattaa myös sinun konsultoida asiansa osaavaa asianajajaa tai lakimiestä.

Kerro meistä kavereillesi

Ota yhteyttä

Alla olevalla yhteydenottolomakkeella voit ottaa yhteyttä. Täytä oheiset tiedot ja kuvaile lyhyesti asiasi. Tietojen vastaanottamisen jälkeen asianajotoimisto on sinuun yhteydessä ilman velvoitteita.

Yhteydenoton täyttäneiden tietoja ei luovuteta ulkopuolisille.