Avioehto, avioero, lasten huolto ja tapaamisoikeus sekä muut perheoikeusasiat

Asianajotoimisto Juha Bang Oy palvelee erilaisissa perheoikeusasioissa vuosikymmenien kokemuksella.

  • Avio- tai avoliittoon sekä rekisteröityyn parisuhteeseen liittyvät sopimukset ja riidat
  • Avioehtosopimus
  • Avioero
  • Ositus
  • Lasten huolto, asuminen ja elatusapu
  • Lasten tapaamisoikeus
  • Edunvalvontavaltuutus
  • Lahjoitukset
  • Omaisuusjärjestelyt
  • Oikeudenkäynnit

Ota yhteyttä!

Avio tai avoliittoon sekä rekisteröityyn parisuhteeseen liittyvät sopimukset ja riidat

Avioliiton, avoliiton tai rekisteröidyn parisuhteen aikana puolisot voivat tehdä sopimuksia keskinäisestä vastuunjaosta perheessään. Puolisot voivat keskenään sopia rahojen käytöstä, olla velkasuhteessa toisiinsa, he voivat lahjoittaa toisilleen omaisuutta, tai he voivat tehdä keskinäisen testamentin.

Aviopuolisoiden välisessä avioehtosopimuksessa sovitaan, kuinka omaisuus aikanaan jaetaan, kun avioliitto purkautuu joko eron tai puolison kuoleman johdosta. Avioehdosta löydät lisätietoa jäljempänä.

Myös avopuolisoiden on mahdollista ja toisinaan myös aiheellista sopia, kuinka yhteinen omaisuus jaetaan, kun avoliitto tai purkautuu.

Mikäli pariskunta on esimerkiksi tehnyt yhdessä suurempia hankintoja, kuten ostanut yhteisen asunnon, voidaan sen jakamisesta avoliiton purkautuessa sopia jo avoliittoon mentäessä tai hankintoja tehtäessä.

Avopuolisoiden omaisuuden erottelusta voidaan sopia laatimalla omaisuuden erottelukirja, jossa on noudatettava tiettyjä muotomääräyksiä.

Avioehto

Avioehtosopimus on avioparin välinen sopimus siitä, kuinka omaisuus jaetaan, kun avioliitto aikanaan purkautuu joko eron tai toisen puolison kuoleman johdosta.

Avioehtosopimus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on oltava päiväys, puolisoiden allekirjoitukset sekä sen on oltava kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistama. Avioehtosopimus tulee voimaan vasta, kun se on rekisteröity maistraatissa.

Avioehdossa voidaan määrätä esimerkiksi, että kummallakaan aviopuolisosta ei ole lainkaan avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen tai että puolisoiden perinnöksi saama omaisuus ei ole avio-oikeuden alaista omaisuutta. Erilaisia tapoja ratkaista omaisuusjärjestelyt avioliitossa on lukuisia ja siksi kannattaa pyytää asiantuntevaa juristia räätälöimään omiin tarpeisiin sopiva ratkaisu.

Avioero ja ositus

Ositus tarkoittaa avio-oikeuden alaisen omaisuuden jakamista silloin, kun avioliitto purkautuu joko avioeron tai toisen puolison kuoleman johdosta.

Suomalaisessa aviovarallisuusjärjestelmässä molemmat puolisot omistavat oman omaisuutensa, mutta avioliiton päättyessä kummankin puolison avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan yhteen ja puolitetaan siten, että kumpikin puolisoista saa puolet yhteenlasketusta avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta.

Lähtökohtaisesti kaikki puolisoiden omistama omaisuus on avio-oikeuden alaista. Avio-oikeuden voi sulkea pois esimerkiksi avioehdolla.

Mikäli puolisot – tai toisen puolison kuollessa leski ja pesän osakkaat – eivät pääse sopimuksella yksimielisyyteen omaisuuden osituksesta, voi kuka vain osapuolista pyytää käräjäoikeutta määräämään puolueettoman asianajajan tai lakimiehen toimimaan pesänjakajana.

Lasten asuminen, elatusapu sekä huolto ja tapaamisoikeus

Lasten huoltoon ja tapaamiseen liittyvissä asioissa lasten etu on ensiarvoisen tärkeää. Toisinaan vanhemmat eivät pysty sopimaan lapsiin liittyvistä asioista ja ne joudutaan viemään tuomioistuimen ratkaistaviksi. Avustamme asiakkaitamme lapsiriidoissa pitkällä kokemuksella kokonaisvaltaisesti.

Lapsiin liittyvät riidat ovat usein monimutkaisia ja herkkiä, ja siksi avustajaksi on suositeltavaa pyytää kokenut asianajaja. Joissakin tapauksissa vakuutusyhtiöillä kotivakuutuksen oikeusturvavakuutus kattaa lapsiasioiden käsittelystä aiheutuvat oikeudenkäyntikulut.

Edunvalvontavaltuutus

Vuodesta 2007 on ollut olemassa mahdollisuus tehdä edunvalvontavaltuutus. Kyseessä on edunvalvontavaltuutuslakiin perustuva valtakirja, jossa valtuuttaja määrää, kuka hänen asioitaan hoitaa ja missä rajoissa, siinä tapauksessa, ettei valtuuttaja enää kykene hoitamaan omia asioitaan.

Edunvalvontavaltuutuslailla on haluttu vahvistaa erityisesti ikääntyvän väestön itsemääräämisoikeutta, eli mahdollisuutta vielä toimintakykyisenä vaikuttaa omaisuutensa hoitoon, asuinpaikkaansa ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteensa silloin, kun toimintakyky mahdollisesti menetetään.

Valtuuttaja voi esimerkiksi valtuuttaa ensisijaisesti tyttärensä ja toissijaisesti poikansa toimimaan valtuutettunaan tilanteessa, jossa hän ei enää kykene tekemään päätöksiä sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi. Valtuutuksen voimaantulon perusteena voi tyypillisesti olla esimerkiksi valtuuttajan dementia, joka on edennyt niin pitkälle, että valtuuttaja on menettänyt kyvyn huolehtia asioistaan.

Edunvalvontavaltuutuksessa valtuutettu voi itse määritellä ne asiat, jotka kuuluvat valtuutuksen piiriin. Kyseessä voivat olla esimerkiksi joko ainoastaan valtuutetun henkilöä koskevat asiat tai sitten myös taloudelliset asiat. Valtuuttaja pääsee myös vaikuttamaan siihen, kuinka tiukasti maistraatti seuraa valtuutetun toimintaa.

Valtakirjalle on säädetty tiukat muotovaatimukset. Kun valtuuttaja ei enää kykene itse huolehtimaan valtuutuksen piiriin kuuluvista asioista, valtuutettu voi pyytää maistraattia vahvistamaan valtuutuksen. Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan vasta, kun maistraatti on vahvistanut sen.

Lahjoitukset ja omaisuusjärjestelyt

Omaisuutta lahjoitettaessa kannattaa ottaa huomioon ainakin mahdolliset veroseuraamukset sekä lahjoituksen mahdollinen merkitys perinnönjaossa.

Suomessa lahjoittaja saa lahjoittaa lahjan saajalle verottomana vain tietyn määrän omaisuutta. Lahjaveron alarajaa suuremmat lahjat tulee ilmoittaa verottajalle.

Perhepiirissä tehdyissä lahjoituksissa kannattaa ottaa huomioon lahjan mahdollinen merkitys ennakkoperintönä tai suosiolahjana. Näissä tapauksissa lahjakirja kannattaa laatia huolella, jotta jälkikäteen on selvää, mitä on lahjoitettu ja millä ehdoilla.

Suurempia lahjoituksia tai omaisuusjärjestelyitä tehtäessä on hyvä konsultoida asiantuntevaa asianajajaa tai lakimiestä, jotta asiakirjat tulevat varmasti tehtyä oikein ja vältytään tarpeettomilta veroseuraamuksilta.

Perheoikeuteen liittyvät oikeudenkäynnit

Omaisuuden ositukseen tai lasten huoltajuuteen tai tapaamisoikeuteen liittyviin asioihin joudutaan joskus hakemaan ratkaisua tuomioistuimelta.

Käräjä- ja hovioikeuksissa avustajana on oltava joko Suomen Asianajajaliiton kuuluva asianajaja taikka julkinen oikeusavustaja tai lakimies, joka on saanut luvan toimia oikeudenkäyntiavustajana. Lisäksi maallikot saavat edustaa itseään tai lähisukulaistaan tuomioistuimissa. Kuitenkin jos asia on monimutkainen tai jos vastapuoli on palkannut asianajajan tai luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan, kannattaa myös sinun konsultoida asiansa osaavaa asianajajaa tai lakimiestä.

Kerro meistä kavereillesi

Ota yhteyttä

Alla olevalla yhteydenottolomakkeella voit ottaa yhteyttä. Täytä oheiset tiedot ja kuvaile lyhyesti asiasi. Tietojen vastaanottamisen jälkeen asianajotoimisto on sinuun yhteydessä ilman velvoitteita.

Yhteydenoton täyttäneiden tietoja ei luovuteta ulkopuolisille.